Vanhemmista ja häistä

On yllättävän vaikeaa keksiä kirjoitettavaa tällä hetkellä. Pieni flunssa häiritsee, välillä on kurkku kipeänä ja nyt taas tuntuu kuin olisi korvatulehdus kun tulin koiran kanssa lenkiltä. Lisäksi olin tyhmä ja aloitin pelaan uudestaan AC: Blag Flaggia.. Siihen voi heittää yllättävän paljon aikaa.  
       
kuva                                     But I digress...

Tarkoitukseni oli puhua vanhemmista ja omien häiden suhteesta. Asia on ollut nyt isommaltikin mielessäni koska omalla äidilläni ja minulla on ollut jonkun verran sanaharkkaa ja en ole vastannut hänen puheluihinsa. Vähän lapsellista, mutta en nyt jaksa tässä kaiken muun takia kuunnella taas valistussaarnaa ja yleistä valitusta, joka sieltä yleensä tulee.

Tämä ei nyt tarkoita sitä että en tulisi toimeen vanhempieni kanssa. Asia ei ole niin. Yleensä tulen äitini kanssa hyvin juttuun, kunhan hän jättää elämänneuvonsa omaan tietoonsa. Arvomaailmamme on hyvin samanlaista, olemme molemmat suhteellisen lukeneita, joten 'small talk' onnistuu erinomaisesti. Mutta meillä molemmilla on aika räkähtävä temperamentti yhdistettynä asioiden hautomiseen joten yhteenottoja tapahtuu. Onneksi pikkusiskoni on ihan samanlainen, joten olemme vuorotellen toisillemme kyrsiintyneitä. Joten ehkä suurelta osalta välimme ovat läheiset mikä aiheuttaa kahnausta, koska hän haluaa puuttua liikaa minun tekemisiin.

Isäni on stereotyyppinen suomalainen mies. Metsästää koirien kanssa, on hiljainen eikä paljon puhele ja viihtyy pitkälti omissa oloissaan. Joten vaikka meissä on paljon samaa (olen ulkonäköni puolestahyvin isäni näköinen) ei meillä paljon mitään yhteistä ole, joten emme ole kauhean läheisiä. Viime kerroilla kun olen käynyt vanhempieni luona olemme katselleet yhdessä Top Gearin ja television katseluun yhteinen aikamme on rajoittunut varmaan viimeisen 15 vuoden ajan. Mutta isältäni olen saanut rakkauden koiriin ja niiden kanssa touhuamiseen.

Joten kun näen netissä ja muualla tämän kaltaisia kuvia:

kuva


kuva



Ei minulle tule kuuloonkaan, että saisin omissa häissäni näin ihania kuvia. Tai jos ne otettaisiin tulisi niistä varmasti jälkeenpäin tunne, että siinä on poseerattu ja paljon.

Mutta onko tässä kyseessä suomalainen kulttuuri, että tunteita ei suuremmalti näytetä vai onko tämä vain minun oman perheeni kylmäkiskoisuutta. Muistan yhden kerran kun olen halannut isääni. Ja se oli hyvin hämmentävää ja kömpelöä. Ja ystävilleni ja monen muun sukulaisen kanssa on tapana halata kun tavataan.

kuva

Nyt tässä on kaksi ja puoli vuotta aikaa keksiä kuva vanhempieni kanssa, jonka haluan. Koska onhan ne pönottävät sukukuvatkin aika hirveitä. Mutta toisaalta kuuluvat ehkä vähän suomalaiseen hääkulttuuriin. Kiusallista...

Minkälaiset kuvat olisivat haluaisit omien vanhempiesi kanssa?